Anguis veronensis
Reptilia → Squamata → Anguidae → Anguis → Anguis veronensis
Sisilisko ( Anguis veronensis ) on yksi faunamme tunnistettavimmista matelijoista ja kuuluu Anguidae-heimoon. Sen pitkänomainen, raajaton ruumis tuo heti mieleen käärmeen, mutta todellisuudessa laji on läheistä sukua liskoille. Aikuiset kasvavat tyypillisesti 30–40 cm:n mittaisiksi, harvinaisissa tapauksissa jopa 50 cm:iin asti. Sylinterimäinen, vankka vartalo on peitetty sileillä, kiiltävillä suomuilla, jotka heijastavat valoa ja antavat sille kiiltävän ulkonäön. Toisin kuin käärmeillä, sillä on liikkuvat silmäluomet – tärkeä tuntomerkki maastossa. Häntä on yleensä yhtä pitkä kuin vartalo, ja se voi irrota itsepuolustuksena (autotomia), mutta kasvaa takaisin vain osittain.
Sukupuolten välinen ero näkyy sekä värityksessä että mittasuhteissa: koirailla on tasaisen ruskeanharmaa väri ja hoikempi rakenne, kun taas naarailla on tummemmat kylkijuovat, usein selvästi erottuva selkäjuova ja tukevampi ruumis. Poikaset erottuvat kirkkaalla värityksellään: hopean- tai kullanvärinen selkä, hyvin tummat kyljet ja vatsa sekä selkeä musta selkäjuova. Tämä väritys auttaa sekä suojautumisessa että petojen karkottamisessa.
Savonan maakunnassa ja Länsi-Liguriassa sisilisko ( Anguis veronensis ) on melko yleinen, esiintyen merenpinnan tasolta aina 1 500 metriin saakka. Laji on runsas ja hyvin edustettuna sisämaassa, mäkisillä ja vuoristoisilla alueilla, joilla on kasvillisuuden peittoa, kun taas rannikkoalueilla ja voimakkaasti kaupunkimaisilla alueilla populaatiot ovat hajanaisia ja pieniä. Levinneisyys liittyy vahvasti sopivien elinympäristöjen, suojapaikkojen ja suotuisten mikroilmastojen esiintymiseen.
Sisilisko ( Anguis veronensis ) suosii viileitä, kosteita ympäristöjä kuten runsaskasvuisia niittyjä, sekametsien ja lehtimetsien reunoja sekä siirtymäalueita avoimien ja metsäisten vyöhykkeiden välillä. Se hyödyntää myös puutarhoja, hedelmätarhoja ja pieniä viljelypalstoja, erityisesti siellä missä on kivimuureja, kivikasoja tai muita mikroympäristöjä, jotka tarjoavat suojaa ja suotuisia ilmasto-olosuhteita. Laji käyttää kaikenlaisia luonnollisia piilopaikkoja, kunhan kasvillisuus- tai orgaaninen peite on riittävä.
Sisilisko ( Anguis veronensis ) on arka ja piilotteleva laji, joka viettää pääosin maanalaisen elämän ja hakeutuu kivien, kaatuneiden runkojen tai kasvijätteen alle. Sen pääasiallinen aktiivisuus ajoittuu hämärään ja yöhön, erityisesti sateiden jälkeen, jolloin sen pääsaalis liikkuu. Aktiivinen kausi kestää yleensä maaliskuusta lokakuuhun, ja kylminä kuukausina laji vaipuu talvihorrokseen kaivautuen syvälle maahan. Lämpötilan säätely tapahtuu pääasiassa vaihtelemalla sijaintia mikroympäristöissä, ei niinkään pitkäaikaisella auringonotolla.
Lisääntyminen on ovovivipaarista: parittelu tapahtuu keväällä, tiineys kestää 3–4 kuukautta, ja elokuusta syyskuuhun naaraat synnyttävät 6–12 poikasta (poikkeuksellisesti jopa 26), jotka ovat syntyessään 7–9 cm pitkiä.
Sisilisko ( Anguis veronensis ) syö pääasiassa pehmeärunkoisia selkärangattomia, erityisesti kotiloita ja etanoita, mikä tekee siitä tärkeän luonnollisen säätelijän maatalousalueilla ja puutarhoissa. Se syö myös kastematoja, hyönteisten toukkia ja muita pieniä niveljalkaisia; harvoin se saalistaa pieniä selkärankaisia.
Anguis veronensis tunnetaan pitkäikäisyydestään: se voi elää yli 50 vuotta suotuisissa oloissa. Lajilla on tehokkaita puolustuskeinoja, kuten hännän irrottaminen (autotomia), jolloin alkuperäinen rakenne kasvaa takaisin vain osittain. Sen liikehdintä on tyypillisen nykivää ja ihonluonti tapahtuu kokonaisuudessaan ja säännöllisesti.
Ekologisesti laji on keskeinen kotiloiden luonnollinen säätelijä ja erinomainen ympäristön laadun indikaattori. Sisilisko on suojeltu sekä kansallisesti että EU-tasolla, ja sen suojelu on vahvasti sidoksissa perinteisten maatalousalueiden, kivimuurien ja pensaikkojen kestävään hoitoon. Yleisön tietoisuuden lisääminen sisiliskon ( Anguis veronensis ) vaarattomuudesta ja sen elinympäristöjen suojelun tärkeydestä on olennaista paikallisen luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi.
